Kunnassa kaiken ikää

2.10.2017

Kirsi Pimiä, Parhaassa iässä -kampanjan kummi
Parhaassa iässä - Ikäystävällinen kampanja

Setlementtiliitto pyytää kuntapäättäjiä kautta Suomen edistämään ikäystävällistä Suomea. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on kirjoittanut viestin, jonka toimitamme eteenpäin kuntien valtuustoihin osana Parhaassa iässä -kampanjaa.

Kunnassa elää joka hetki kaikenikäisiä ihmisiä ja jokainen kuntalainen elää läpi kaikki ikävaiheet. Kunnan toiminta ja siihen vaikuttaminen ei kuitenkaan automaattisesti ole yhdenvertaisesti saavutettavaa kaikenikäisille. Niin nuoreen kuin vanhaankin ikään liittyvät stereotyyppiset oletukset sulkevat ihmisiä pois. Lisäksi kunnan palvelut saattavat käytännössä kohdella eri ikäryhmiä eri tavoin. Hyvä uutinen on se, että kaikenikäisten kuntaa voidaan edistää teoilla.

 

Ikä on yksi ihmisten moninaisuuden ulottuvuuksista. Kun kaikenlaiset ihmiset – myös eri-ikäiset – ovat aktiivisesti mukana luomassa kunnan meininkiä niin kuntalaisina kuin työntekijöinäkin, palvelut ja henki heijastavat koko sitä moninaisuutta, joka kunnasta löytyy. Silloin useampi ihminen löytää kunnan toiminnasta samaistumispintaa ja todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Aktiivinen yhdenvertaisuustyö antaa viestin, että minulle on tilaa.

 

Kunnalla on viranomaisena, työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Sitä varten laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelmat kunnan eri toimialoille, oppilaitoksille sekä kunnalle työnantajana. Parhaimmillaan nämä suunnitelmat perustuvat kuntalaisten, kunnan työntekijöiden ja sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, havaitsemiin kehittämistarpeisiin. Yhdenvertaisuussuunnitelmissa on huomioitava kaikki yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäperusteet – myös eri-ikäisten yhdenvertainen kohtelu.

 

Yhdenvertaisuussuunnitelma on väline, ei päämäärä. Itse dokumenttia olennaisempaa on toteuttaa arjessa kunnan kaikilla toimialoilla sellaista toimintaa, joka parantaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista tarpeellisella tavalla. Olennaista on muistaa jokaisessa prosessin vaiheessa, että toimintaa ei tehdä vain oletetun normikuntalaisen tarpeisiin, vaan meitä on monenlaisia.

 

Yhdenvertaisuussuunnitelmaprosessin aluksi tehdään kartoitus yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kuntalaisten ja sidosryhmien kuulemisessa on hyvä käsitellä eri palveluita toimialoittain, jotta saadaan riittävän yksityiskohtaista tietoa ja konkreettisia kehittämisehdotuksia. Ikään liittyvä yhdenvertaisuustyö voi olla erilaista kaavoituksessa kuin sivistyspalveluissa.

 

Keinoja asukkaiden ja sidosryhmien kuulemiseen on useita. Erilaisia kyselyitä voidaan tehdä esimerkiksi otakantaa.fi-verkkopalvelussa joko koko kunnan yhteisenä tai toimialoittain kuntalaisille ja sidosryhmille suunnattuna. Näitä voivat iän osalta olla esimerkiksi vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto tai muu nuoria edustava elin ja eri vähemmistöjä edustavat kansalaisjärjestöt. Näkemyksiä voidaan kerätä myös esimerkiksi asukasilloissa tai vastaavissa. On muistettava, että eri-ikäisiä kuntalaisia tavoitetaan eri tavoin. Lehtijuttu tai asukasilta tavoittaa eri kohderyhmää kuin Snapchat-video, Twitter-kampanja tai kadulle jalkautuminen.

 

Ikäystävällisessä kunnassa ei ole kyse vain ennakkoluuloisiin asenteisiin tai varsinaiseen ikäsyrjintään puuttumisesta. On tunnistettava eri ikäryhmien osallisuuden esteitä ja palveluntarpeita ja vastattava niihin perustellulla tavalla.

 

On myös hyvä muistaa, että eri-ikäiset kuntalaiset ovat kaikki myös yksilöitä, joiden toiveita ja kykyjä ei voi päätellä pelkästään ikäryhmän perusteella. Nuoria on kuultava muissakin asioissa kuin ”nuorten asioiksi” nimetyissä teemoissa ja ikääntyneitä kiinnostavat muutkin asiat kuin vanhuspalvelut. Lisäksi kaikki väestöryhmät ovat sisäisesti moninaisia. Niin seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus, uskontojen ja vakaumusten kirjo, sosioekonomiset erot kuin erot toimintakyvyssäkin ovat totta yhtä lailla nuorten kuin vanhojen kuntalaisten keskuudessa.

 

Monessa kunnassa yhdenvertaisuustyön valtavirtaistaminen eri toimialoille hakee vielä muotoaan. Avainasemassa ovat usein yksittäiset asiaan perehtyneet viranhaltijat, joiden ideat yhdenvertaisuuden edistämisestä saavat tukea. Toivon, että jo lähitulevaisuudessa yhdenvertaisuusajattelu löytää tiensä kuntien budjettikokouksiin ja strategiapajoihin, joissa vedetään suuria linjoja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhdenvertainen kunta ei synny itsestään, mutta yhteistyöllä se etenee harppauksin.

 

Kirsi Pimiä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

 

Yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimii Kirsi Pimiä, joka aloitti virassaan 15.5.2015.

Aiemmin eri viranomaistehtävissä mm. eduskunnassa, valtioneuvoston kansliassa, oikeusministeriössä ja ulkoasiainministeriössä sekä yliopistolla  työskennellyt Pimiä on koulutukseltaan juristi. Perus- ja ihmisoikeuskysymykset ovat aina olleet hänelle tärkeitä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuna Pimiän keskeisin tavoite onkin toimia proaktiivisesti yhdenvertaisuuden edistämiseksi, sekä puuttua tehokkaasti syrjintätilanteisiin. Tämän onnistuminen edellyttää hänen  mielestään aktiivista vuorovaikutusta ja jalkautumista ihmisten arkeen.