Yritä ymmärtää, oikeasti.

12.10.2017

SIrpa Pietikäinen, Parhaassa iässä -kampanjan kummi

Ikä on mielivaltainen peruste eriarvoistaa. Jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia ei voi ottaa keneltäkään pois, ei viranomaisen päätöksellä, eikä henkilön omalla suostumuksella. Itsestään selvää siis on, että ikäihmisille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

On haasteellista, että elämää voi ymmärtää taaksepäin, mutta sitä täytyy elää eteenpäin. Meidän on helpompi ymmärtää lasta, koska olemme itse kokeneet lapsuuden: tiedän, millaista oli olla kolmevuotias tai murrosikäinen, mutta minulla on vain välitetty kuva siitä, millaista on olla vaikkapa 80-vuotias.

 

Yrittäisimme viimeiseen asti ymmärtää, jos tasavallan presidentti puhuisi sekavasti tai sekavia. Kaikkia tulisi kohdella samalla presidenttiperiaatteella.


Palvelubuffet. Osallistaminen ja räätälöinti ovat ainoita tapoja parantaa palveluja. On väärin päättää toisen puolesta, mitä ihminen tarvitsee ja tarjota kaikille sitä samaa. Sen sijaan palvelut on järjestettävä buffetpöytäperiaatteella.

 

Kaikkia koskevat yksittäiset toimintakykymittarit ovat huonoja: ne ohjaavat palvelutaloon jonkun, joka ei sinne halua, tai jättää ulkopuolelle toisen, joka pelkää yksin kotonaoloa. Kaatumista pelkäävän ikääntyneen, joka pärjäisi muuten kotona, elämänlaatu olisi parempi turvalliselta tuntuvassa palvelutalossa, jos hän sinne itse haluaa. Buffet on rakennettava asiakaskohtaisesti ihmistä kuunnellen, selvittäen jokaisen tarpeet, selviämisen- ja pärjäämisen edellytykset, ja sekoitettava salaatti niistä.

 

Ihmisellä on selkeästi mitattavaa fyysistä toimintakykyä, mutta vielä tärkeämpi on oma koettu pärjäämiskyky. Toinen samalla kunnolla tarvitsee paljon apua ja tukea, toinen haluaa pärjätä itse ja kokee pärjäävänsä. Tarvearvio lähtee yksilöstä, ja pitää muistaa, että ihmisen todellinen pärjäämiskyky voi olla erilainen kuin hänen kokemansa pärjäämiskyky. Ne ovat kaksi eri asiaa – koetun pärjäämisen murtaminen katkaisee ihmisen selkärangan, uskon itseen ja omiin voimiin.

 

Ikä ja vamma eivät ole synonyymeja. On 90-vuotiaita maratoonareita, toisaalta taas 20-vuotias voi olla vammautunut. Ikäihmiselle kuuluu vammaispalvelulain mukaiset palvelut silloin kun hänellä on vamma, olipa se syntynyt missä iässä tahansa. On syytä muistaa, että muistisairaudet ovat kognitiivisia vammoja, joiden perusteella vammaisten oikeudet ja palvelut tulisi ulottaa myös muistisairaille.


Osallisuudella toimivat ympäristöt. Käyttäjien, myös vammaisten ja ikäihmisten, on oltava mukana suunnittelemassa jo valmisteluvaiheessa heille suunnattuja palveluja ja yhdyskuntarakennetta.

 

Hyvä keino saada ihmisten perspektiivi suunniteluun on osallistuvat suunnittelukävelyt; ennen kaavantekoa otetaan iso ryhmä asukkaita havainnoimaan ympäristöä: äitejä lastenvaunuineen, lapsia, työmatkapyöräilijöitä, rollaattorista tai kävelykepistä tukea hakevia.

 

Palvelujen paras asiantuntija on käyttäjä itse. Käyttöliittymäsuunnittelun on oltava joustavaa ja käyttäjien alusta asti siinä mukana. IT-teknologian käyttö ei ole itseisarvo, vaan sen on tuettava käyttäjiään positiivisella tavalla, iästä huolimatta. Terveysteknologiastakin voidaan tehdä huomaamatta hankalaa, jota vain IT-taitajat osaavat käyttää, mutta järkevintä olisi ottaa suunnitteluun jo aivan alkuvaiheessa eri-ikäiset potenttialiset käyttäjät, myös ” ne Pihtiputaan mummot”.


Kaupunkisuunnittelulla käytettävyyttä. Visuaaliset vihjeet, helppoliikuttava julkinen liikenne, kotiin tulevat palvelut, informaatioteknologia helpottavat kaikki elämäämme, iästä riippumatta. 

 

Bussipysäkillä voisi olla tiedot ja puhelimessa yhteen pelaava appsi muistuttamassa missä ollaan ja missä jäädä pois. Helposti liikuttavasta ympäristöstä hyötyvät paitsi ikäihmiset, myös vammaiset, lapset ja äidit rattaineen. Mikä toimii lastenvaunujen kanssa, toimii myös rollaattori- tai pyörätuolikulkijalle.

 

Kaupungistumisen edetessä ja väestön ikääntyessä ekosysteemipalveluista, joita ovat mm. meluntorjunta ja lämpötilan säätely, tulee entistä tärkeämpiä. Meluttomuus on kaikkien kuulolle hyvä ja rentouttavaa. Visuaalisesti helpot opasteet auttavat vanhuksia ja lapsia, myös näkövammaista, ja ovat ne kivat turistillekin. Kognitiivisesti helpot kyltit auttavat muistisairaita ja lapsia, mutta me kaikki pidämme helposti ymmärrettävistä opasteista. 


Lisää esteettömyyttä. Tärkeimpien yksityisten ja julkisten palveluiden, tuotteiden ja ympäristöjen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia kaikille. Olipa sitten kyse iästä, pienimmästä tai vanhimmasta, tai rajoitteista: näkemisen, kuulemisen, liikkumisen tai kognitiivisten kykyjen osalta. Tämä suunnittelu- ja huomioonottamisvelvoite auttaa meitä tekemään parempaa ympäristöä ja maailmaa. 

- Sirpa Pietikäinen -

 

***

 

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko vuodesta 2008. Pietikäinen oli ympäristöministerinä 1991 - 1995 ja kansanedustajana 1983 - 2003. Euroopan Parlamentissa Pietikäinen toimii ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa,  talous- ja raha-asioiden valiokunnassa,  veropäätöksiä ja muita luonteeltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevässä erityisvaliokunnassa, sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.

 

Hän on ikäihmisten perusoikeuksien sekä ikä- ja muistiystävällisen yhteiskunnan aktiivinen puolestapuhuja. Alzheimer Europe:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja vuodesta 2013. Jäsenenä Euroopan parlamentin Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus – ryhmässä ja toisena puheenjohtajana Omaishoitajien oikeuksia ajavassa ryhmässä.  Pietikäinen on julkaissut useita artikkeleita, pitänyt luentoja ja puheita mm. aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä ja uusien terveysteknologioiden mahdollisuuksista eurooppalaisten terveyspalveluiden uudistajina.