Taloudellinen lukutaito on kansalaistaito

10.9.2018

”Ota luottokortti! Ei vuosimaksuja. Bonuksia ostoksista.” ”Rahoita unelmasi!” ”Helposti ja yksinkertaisesti jo tänään!” ”Maksa mobiilisti!” ”Unohda perinteinen tapa hakea lainaa!” ”100–50 000 euron laina kolmessa minuutissa!”

 

Osta, osta, osta! Heti, heti, nyt! Tältä elämän kuuluu näyttää. Rahalla saa ja rahaa saa – vaikka vipillä.

 

Tällaisessa maailmassa elämme. Kuluttaminen on tehty nopeaksi, helpoksi ja huomaamattomaksi. Ihmisiltä vaaditaan entistä parempaa taloudellista lukutaitoa. Tarvitaan hyvät valmiudet tehdä tietoisia valintoja yhä vain monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Kannattaa siis pysähtyä miettimään, miten itse kukin tekee taloudellisia päätöksiä. Mihin ne perustuvat ja miten ne laajasti katsoen vaikuttavat?

 

Suomen kotitalouksien velkaantumisaste on likimain 130 %, maksuhäiriömerkintä on melkein 380 000 ihmisellä ja ulosotossa on vuosittain noin puoli miljoonaa suomalaista. Keskustelu pikavippiyhtiöiden toiminnasta käy mediassa kuumana ja joka vuosi kesälomakauden ja joulun jälkeen lehtiin ilmestyvät jutut repsahtaneen talouden haltuun otosta.

 

Myös ekologisesta näkövinkkelistä katsoen elämme jatkuvasti velaksi. Lainaamme lupaa kysymättä tulevilta sukupolvilta ja kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin maapallon kantokyvyn ja kestävän kehityksen kannalta olisi mahdollista. Jotain tarttis tehdä. Yhteiskunnan rakenteet kaipaavat epäilemättä muutosta ja kuluttamisen yleinen asennemaailma tuuletusta, mutta myös yksilöiden talousosaaminen voi vahvistua.

 

Talousosaamisen perusta rakennetaan kotona, jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Kaikilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole tietoja, taitoja tai mahdollisuuksia tukea lastensa osaamista toimintaympäristön asettamia vaatimuksia vastaavalle tasolle. Tutkimuksista tiedetään taloudellisen käyttäytymisen ja ylivelkaantumisen periytyvän. Ehkä kenenkään kohtalo ei kuitenkaan ole ennalta määrätty? Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli talouskasvatuksessa ja taloudellisen lukutaidon kehittymisen tukemisessa. Koulujen talousopetuksen tulisi käsitellä talouden eri näkökulmia.

 

Taloudellisen lukutaidon käsitteeseen sisältyy taloudelliset tiedot, käyttäytyminen ja asenteet. Taloutta tuleekin tarkastella kokonaisvaltaisesti; yksilöllisen oman talouden hallinnan sekä säästämisen ja sijoittamisen näkökulman lisäksi on huomioitava myös yhteiskunnallinen näkökulma, esimerkiksi sosiaalipoliittiset rakenteet ja kestävä kulutus.

 

Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin EU-maissa, nuorten (18–29 v) köyhyys- tai syrjäytymisriski on suurempi kuin koko väestöllä. Setlementtiliiton Mun talous -toiminnassa on koottu yhteen laaja monialainen verkosto, joka koostuu nuorten parissa työskentelevistä järjestöistä, yrityksistä, oppilaitoksista sekä finanssialan ja julkishallinnon toimijoista. Verkoston tavoitteena on tukea nuorten taloudellisen lukutaidon kehittymistä sekä ehkäistä talousongelmia. Ajatuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan muun muassa teemallisissa tapahtumissa ja seminaareissa. 28.11.2018 järjestetään yhteistyössä Takuusäätiön ja Marttaliiton Rahat riittää -hankkeen kanssa Puhu rahasta -messut ja Talous tuuliajolla? -seminaari.

 

– Teemme myös omaan taloudenhallintaan liittyviä sparraustilaisuuksia työssään nuoria kohtaaville ammattilaisille, vinkkaavat paikallissetlementeille Mun talous -toiminnan kehittämissuunnittelija Ville Kujanpää ja kehittämiskoordinaattori Ella Niini.

 

Toimitus pyysi Mun talous -toiminnalta talousaiheisia vinkkejä. Tässä pähkinänkuoressa viisi vinkkiä järkevään rahankäyttöön:

  1. kartoita oma rahatilanne, pidä kirjaa tuloista ja menoista
  2. maksa aina ensin perusmenot (vuokra, sähkö, vesi)
  3. pyri säästämään mahdollisuuksien mukaan
  4. älä maksa velkaa velalla
  5. puhu rahasta ja uskalla hakea apua

 

Rahasta tarvitaan lisää puhetta. Näiden vinkkien lisäksi Mun talous -toiminnan työntekijät kehottavatkin kaikkia miettimään, miten voisivat parhaiten olla mukana edistämässä rahasta puhumisen avoimempaa kulttuuria ja kannustamassa jokaista myös toimimaan näin, yhteiseksi hyväksi.

 

Esimerkkiä rahasta puhumisesta näyttävät videoilla…

 

Alma Hätönen

Soikku

Särre

Niko Saarinen

 

Raha-asiat ovat muutakin kuin kymmenentuhansien eurojen pikavippivelat tai parempiosaisen sijoittajan näkemykset siitä, kuinka rahan saa tulemaan rahan luokse entistä paremmin. Väliin mahtuu monta muutakin tarinaa ja ihmistä. Raha koskettaa kaikkia, eikä sen tarvitse olla vain kylmä arvo. Taloudellisen lukutaidon tulisi olla aivan jokaisen oikeus ja velvollisuus, kansalaistaito.

 

Kun Mun talous -toiminta kehottaa puhumaan rahasta, tarkoitetaan oikeastaan pelkän rahapuheen sijaan keskustelua taloudesta moniäänisesti ja monipuolisesti. Taloudellinen lukutaito liittyy oman elämän hallintaan, toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä ja jopa eloonjäämiseen sekä elämänsuojeluun.