Säännöt ja omistajatahto

 

Suomen Setlementtiliitto ry:n säännöt

 

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Suomen Setlementtiliitto ry. (myöhemmin liitto), ruotsiksi Finlands Settlementförbund rf.

 

Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta voidaan käyttää englanninkielistä nimeä The Finnish Federation of Settlement Houses. 

 

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

 

2§ Liiton tarkoitus

 

Liitto on setlementtiarvoihin sitoutuneiden ja setlementtityötä tekevien suomalaisten yhteisöjen keskusjärjestö, joka edistää setlementtityötä strategiansa mukaisesti.

 

3§ Liiton toimintamuodot ja rahoitus

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

  1. Edistää jäsentensä kehittämis- ja yhteistoimintaa, setlementtityön asiantuntemusta, ammatillista kehitystä sekä kannustaa ja tukee osaamisellaan uusien setlementtien perustamista, tekee setlementtityötä ja setlementtiliikettä edistävää koulutus-, tutkimus-, ja julkaisutoimintaa.
  2. Toimii jäsenistönsä valtakunnallisena edunvalvojana laajasti ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia edistävissä yhteistyöverkostoissa. Vaikuttaa päättäjiin ja yhteiskuntapolitiikkaan tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä viranomaisiin ja muihin vaikuttajiin.
  3. Edustaa suomalaista setlementtiliikettä kansainvälisesti sekä edistää ja tukee jäsentensä kansainvälisiä yhteyksiä
  4. Ylläpitää setlementtiliikettä käsittelevien julkaisujen tallennustoimintaa ja arkistoa
  5. Voi omistaa setlementtityötä tekevien yhteiskunnallisten yritysten osakkeita ja tukee jäsentensä palveluliiketoiminnan kehittämistä.
  6. Ryhtyy muihin vastaaviin tarkoituksensa toteuttamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin

 

Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, omistaa immateriaalioikeuksia sekä kiinteää ja irtainta omaisuutta.

 

4§ Liiton jäsenet

 

Liiton varsinaisiksi jäseniksi liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, jotka toteuttavat setlementtiliikkeen strategian ja setlementtisitoumuksen mukaista toimintaa.

 

Kannatusjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä hakemuksesta oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka haluaa tukea liiton tarkoitusperiä ja toimintaa.

 

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

 

Jäsenmaksu määrätään jäsenen palveluksessa tai työsuhteessa olleille maksun määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna maksetuista palkoista.

 

Jäsenmaksulle voidaan määrätä vähimmäismäärä.

 

Ensimmäisenä jäsenyysvuonna jäsenmaksua peritään vain niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joina jäsen on kuulunut liittoon.

 

Jäsentä voidaan veloittaa sopimuksen mukaan liiton suorittamista erityisistä jäsenpalveluista.

 

Liitosta voi erota ilmoittamalla siitä lain määräämällä tavalla.

 

Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii Setlementtiliiton sääntöjä ja/tai setlementtisitoumuksessa yhteisesti sovittuja kriteereitä tai arvoja vastaan. Erottamispäätös on perusteltava ja annettava kirjallisena.  Erotetuksi tullut jäsen voi kuukauden kuluessa päätöksen saatuaan ilmoittaa kirjallisesti vievänsä sen liittokokouksen ratkaistavaksi. 

 

Jos jäsen ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kahden (2) vuoden kuluessa, hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta.

 

5§ Liittokokous

 

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

 

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus.  Kirjallinen kutsu kokoukseen on postitettava tai lähetettävä sähköisesti jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta.

 

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja sääntömääräinen syyskokous marraskuun loppuun mennessä.

 

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. käsitellään ja vahvistetaan edellisen kalenterivuoden toimintakertomus
  2. käsitellään edellisen kalenterivuoden tilinpäätös
  3. käsitellään tilintarkastajien lausunto
  4. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  5. päätetään vastuuvapaudesta
  6. nimitetään vaalitoimikunta valmistelemaan syyskokouksessa tapahtuvaa liittohallituksen jäsenten valintaa
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. käsitellään ja vahvistetaan liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
  2. päätetään jäsenten jäsenmaksuluokista ja niiden mukaisista jäsenmaksuista sekä kannatusjäsenten jäsenmaksuista
  3. käsitellään ja vahvistetaan liiton seuraavan vuoden talousarvio
  4. valitaan liiton puheenjohtaja seuraaviksi kahdeksi vuodeksi (joka toinen vuosi)
  5. valitaan liittohallituksen jäsenet seuraaviksi kahdeksi vuodeksi (joka toinen vuosi)
  6. valitaan kaksi tilintarkastajaa, sekä heille varahenkilöt
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

Setlementtiliikkeen strategiasta ja sen päivittämisestä päättää liittokokous, jolle liittohallitus tekee sitä koskevia esityksiä.

 

Ylimääräinen liittokokous pidetään jos liittokokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.

 

Päätökset liittokokouksissa tehdään äänten enemmistöllä.  Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.  Vaalit suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin.

 

Jäsenten liittokokoukseen esittämät asiat on esitettävä liittohallitukselle kirjallisesti kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta.

 

Liiton kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liiton kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

 

6§ Äänioikeus liittokokouksessa

 

Liiton kokouksissa äänimäärä määräytyy niin, että varsinaisella jäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa jäsenmaksuluokkaa kohti. Ääniä jäsenellä voi siten olla vähintään (1) ja enintään neljä (4). Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Äänioikeutettuja liittokokouksessa ovat kuluvan vuoden jäsenmaksunsa maksaneet liiton varsinaiset jäsenet.  Kannatusjäsenillä, hallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä ja liittokokouksen niin päättäessä muillakin on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. 

 

Liittokokoukseen on jokainen varsinainen jäsen oikeutettu lähettämään edustajia liittokokousvuotta edeltäneen vuoden jäsenmaksuluokkansa mukaisesti. Jäsenen äänimäärä on sama kuin edustajien määrä.  Edustajilla on kullakin yksi (1) ääni.  Jäsenellä on oikeus valtuuttaa edustaja käyttämään useampaakin äänistään.   Sama henkilö voi edustaa vain yhtä jäsentä.

 

7§ Liittohallitus

 

Liiton toimeenpaneva elin on liittohallitus, jonka tehtävänä on:

  1. edustaa liittoa sekä johtaa ja valvoa sen asioiden ja tehtävien hoitamista
  2. hoitaa liiton omaisuutta ja taloutta
  3. olla Setlementtiliiton ja sen omistamien osakeyhtiöiden muodostaman yhteiskunnallisen konsernin hallitus
  4. ottaa liiton palvelukseen toimitusjohtaja ja hänen suorat, päätoimiset alaisensa  
  5. vahvistaa liiton toimielinten ja työntekijöiden toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet
  6. valmistella liittokokousasiat ja tehdä sille esityksiä setlementtiliikkeen strategiaksi
  7. valita liiton edustajat yhteisöihin
  8. hoitaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät

 

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 8-12 jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet voidaan valita enintään kolmelle peräkkäiselle kaksivuotiskaudelle. Muista kokouksessa läsnä olevista henkilöistä päättää liittohallitus.

 

Liittohallituksen jäsenten valinnassa huomioidaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat sekä jäsenyhteisöjen riittävä edustus. Edelleen jäsenten valinnassa otetaan huomioon liiton eri toimintoihin liittyvä asiantuntemus ja yleinen setlementtityön asiantuntemus sekä setlementtiliikkeen sidosryhmäyhteydet.

 

Jäseniä valittaessa käytetään ehdokaslistaa, siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan.

 

Liittohallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa vuodeksi kerrallaan.

 

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kun yli puolet jäsenistä on paikalla.

 

Äänestyksissä päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

 

8§ Liiton nimen kirjoittaminen

 

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä toimitusjohtajan kanssa tai kaksi liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä yhdessä.  Hallitus voi oikeuttaa liiton toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin.

 

9§ Liiton tilikausi ja tilintarkastus

 

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

 

Tilinpäätös on toimitettava tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä.  Tilintarkastajien tulee toimittaa kirjallinen tilintarkastuskertomus liittohallitukselle kolmen viikon kuluessa tilinpäätöksen saatuaan.

 

10§ Sääntöjen muuttaminen

 

Liiton sääntöjen muuttamisesta on päätettävä liittokokouksessa, jossa muutoksen on saatava vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

 

Jäseniltä tulevat muutosesitykset ja niiden perustelut on esitettävä kirjallisesti vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta liittohallitukselle, joka antaa niistä lausuntonsa liittokokoukselle.

 

Sääntömuutokset tulevat voimaan kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

11§ Liiton purkaminen

 

Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä, vähintään kolmenkymmenen (30) vuorokauden väliajalla pidettävässä liittokokouksessa, joissa kummassakin päätöksen on saatava kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

 

Liiton purkautuessa sen varat, velkojen suorittamisen jälkeen, on käytettävä setlementtiliikkeen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.  Liiton tullessa lakkautetuksi sen varat on käytettävä samaan tarkoitukseen.  Raha-automaattiyhdistyksen tai vastaavan tahon avustuksella hankitusta omaisuudesta päätettäessä on noudatettava voimassaolevia erityissäädöksiä.

 

Suomen Setlementtiliiton omistajatahto

Setlementtiyhtiöt: 

Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy

 

Tausta

 
Suomen Setlementtiliitto on osa kansainvälistä setlementtiliikettä, jonka nimenmukainen (to settle = asettuminen, asuminen, sovittelu, sovinto) perustehtävä on toimia paikallisyhteisöjen vahvistajina sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja sovinnon rakentajina. Suomalainen setlementtityö on sadan vuoden ajan rakentanut sellaisia toimintamuotoja, joissa ihmisten ja yhteisöjen omiin voimavaroihin luotetaan ja ne pyritään saamaan käyttöön. Toiminnan perusajatus on pysynyt samana ajasta toiseen. Satavuotiaan setlementtiliikkeen ajanlaskussa verovaroin kustannetun hyvinvointivaltion vaihe on ollut ohimenevä ilmiö. Setlementtiliikkeen strategiassa 2018 tunnistetaan yhteiskunta, jossa kansalaisyhteiskunnan rakenteet ovat vahvoja. Kumppanuuksien rakentaminen sekä työnjaon selkeä määrittely julkisen sektorin, yritysmaailman, järjestöjen ja kansalaisten välillä nähdään avaimena hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurinen monimuotoisuus nähdään rikkautena ja kestävän kehityksen mukainen toiminta niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin nähdään setlementtiliikkeen perustehtävinä. Setlementtiliitto tekee perustehtäväänsä yhdessä jäsentensä kanssa niitä tukien ja vahvistaen.
 
Sekä historialtaan että nykymuodoltaan Setlementtiliitto on ollut ja on kansainvälinen toimija. Nykyinen Setlementtiliitto on kansainvälisen setlementtityön avaintoimija. Kansainvälinen yhteistyö erityisesti setlementtiliikkeen sisällä sekä YK-jäsenyyden täysimääräinen hyödyntäminen perustehtävän toteuttamisessa nähdään olennaisina Setlementtiliiton tavoitteina. 
 
Setlementtiyhtiöt toteuttavat osaltaan näitä Setlementtiliiton perustehtäviä ja sitoutuvat Setlementtistrategiaan.
 

Setlementtiasunnot Oy:n omistamisen strategiset tavoitteet

 
Setlementtiasunnot Oy tytäryhtiöineen on Setlementtiliiton yhtiöitetty toimintamuoto. Se on imagollisesti osa setlementtiliikettä. Yhtiön perustehtävä jaetaan seuraaviin tehtäviin:
 
  1. Asukkailleen yhtiö mahdollistaa turvallisen, yhteisöllisen ja esteettisen elinympäristön. Naapurustot kutsutaan mukaan setlementtiasumisen arkeen.
  2. Setlementtiliikkeeseen yhtiö tuottaa lisäarvoa uusia yhteisötyön toimintamalleja kehittämällä.
  3. Yhteiskunnallisena yrityksenä Setlementtiasunnot Oy kehittää ja luo uusia sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän asumisen ja rakentamisen malleja.
  4. Setlementtiasumisessa kehitetään tulevaisuuteen suuntaavia kestäviä kaupunkiasumisen muotoja, joissa osallisuus, yhteisöllisyys ja ekologisuus ovat keskiössä.
  5. Setlementtiasunnot Oy kasvaa hallitusti sekä verkottuu ja toimii myös Suomen ulkopuolella.

 

Viittakivi Oy:n omistamisen strategiset tavoitteet

 
Viittakivi perustettiin 1951 Setlementtiliiton omistamaksi kansanopistoksi. Kansainvälisesti siitä on käytetty nimeä Viittakivi International College. Toiminnan alusta asti Viittakiven tehtävänä on ollut kulttuurien ja uskontojen rauhanomaisen kohtaamisen mahdollistaminen sekä kohtuullisen ja ekologisesti kestävän elämäntavan edistäminen. Kehitysyhteistyö ja kaikkinainen kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksien kehittäminen on ollut osa Viittakiven perustehtävää.
 
Kansanopistona Viittakiven työ päättyi 2007. Viittakivi avattiin uudelleen 2015, silloin pakolaisten vastaanottokeskuksina. Setlementtiliiton asettamat tavoitteet Viittakiven toiminnalle jaetaan seuraaviin tehtäviin.
 
  1. Moniarvoisen, monikulttuurisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakenteiden luominen ja vahvistaminen.
  2. Pakolaistaustaisten, maahanmuuttajien sekä muiden syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen, koulutuksen ja työelämävalmiuksien mahdollistaminen sekä uusien suomalaisten kotiutumisen edistäminen ja mahdollistaminen.
  3. Työelämäpolkujen rakentaminen koulutusta, validointia ja yhteiskunnallista yritystoimintaa kehittämällä ja edistämällä.
  4. Kehitysyhteistyöperinteen jatkaminen sekä ns. diasporatyön kehittäminen myös Suomen ulkopuolella tapahtuvana yritystoimintana.
  5. Suomalaisen ja kansainvälisen setlementtiliikkeen opinto- ja kulttuuritoiminnan tukeminen, vahvistaminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen.
 

Setlementtiasunnot ja Viittakivi osana Setlementtiliiton yhteiskunnallista konsernia

 
Setlementtiliitto ja sen omistamat osakeyhtiöt muodostavat yhteiskunnallisen konsernin. Järjestöomisteisuutensa vuoksi konserni on uniikki kokonaisuus, jossa hyvin hoidettu liiketoiminta palvelukonsepteineen sekä kansalaisyhteiskunnan kannalta olennaiset kehittämistehtävät yhdistyvät. Asuntorakentaminen ja omaisuuden vastuullinen hoito nähdään tehtävistä tärkeimmän, yhteisöllisten asumiskonseptien kehittämisen, välineinä.
 
Konsernin toimintaa ohjaavat mm. osakeyhtiölaki, yhdistyslaki, kirjanpitolaki ja yhteistoimintalaki. Omistamisen motiivit määrittelee Setlementtiliiton hallitus ja omistajaohjauksen operationaalisesta toteutuksesta vastaavat yhtiöiden hallitukset ja Setlementtiliiton toimitusjohtaja.
 
Setlementtiliikkeen perinteitä ja parhaita käytänteitä noudattaen Setlementtiliitto tahtoo yhtiöidensä verkostoituvan yliopistojen ja muiden tutkimusyhteisöiden kanssa setlementtityön kehittämiseksi sekä tulosten ja vaikutusten näkyväksi tekemiseksi.
Setlementtiyhtiöt noudattavat toiminnassaan Setlementtiliiton strategiaa sekä Setlementtiliiton ja sen jäsenten välillä solmittua setlementtisitoumusta.
 

Työn- ja vastuunjako konsernissa

 
Setlementtiasunnot Oy ja Viittakivi Oy ovat osakeyhtiölain mukaisesti itsenäisiä toimijoita. Yhtiöiden toimintaa johtavat toimitusjohtajat. Omistajan edustajana Setlementtiasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiön Setlementtiasumisoikeus Oy:n ja Viittakivi Oy:n hallitusten puheenjohtaja on Setlementtiliiton toimitusjohtaja. Konsernin sisällä osa toiminnoista toteutetaan keskitetysti ja niiden kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan. Setlementtiliitto tuottaa nämä palvelut ja niiden kustannukset kuvataan erillisessä hallintokulusopimuksessa. Sopimuksen piirissä ovat:
  • konsernin johtaminen
  • talous- ja palkkahallinto
  • HR
  • viestintä
 
Jokaisesta yllämainitusta laaditaan toimintaseloste, josta käy ilmi kustannusten lisäksi tuotetun palvelun sisältö ja laajuus. 
 
Yhtiöiden hallitusten jäseniksi valittavilla tulee olla yhtiöiden perustehtävän ja talouden perusasioiden tuntemus sekä hankittua kokemusta näiden kaltaisista tehtävistä, ja heidän tulee hyväksyä setlementtiarvot.
 

Setlementtiyhtiöiden yhteiskuntavastuu

 
Viittakivi Oy sekä Setlementtiasunnot Oy tytäryhtiöineen ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Se tarkoittaa, että niiden ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajalleen, vaan olla setlementtiliikkeen arvopohjan mukaisen hyvän yhteiskunnan rakentajia. Tämän tehtävän toteuttamiseksi yhtiöt sitoutuvat hyvään ja läpinäkyvään hallintotapaan, olemaan hyviä työnantajia ja olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ja näkyviä toimijoita. Tässä tarkoituksessa Viittakivi Oy ja Setlementtiasunnot Oy tytäryhtiöineen ovat yhteiskunnallisten yritysten perustaman Arvo-liiton jäseniä ja sitoutuvat sen säännöissä mainittujen yhteiskunnallisten yritysten tunnusmerkistöihin. Konsernin ja yhtiön johdon tehtävänä on osana liiketoiminnan edunvalvontaa edistää laajemminkin yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja yhteiskunnallista merkitystä.
 
Yhtiöt toimivat tehokkaasti sekä tuottavat riittävästi voittoa yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämiseksi ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä tulevien velvoitteiden hoitamiseksi.