Lahden Setlementtipäivät 2016

Vuoden 2016 Setlementtipäiviä vietettiin 21.-23.4. Harjulan Setlementissä Lahdessa. Yksi päivien teemoista oli sukupuolisensitiivisyys, johon pureuduttiin suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisvoimin. Päivillä olivat mukana sukupuolisensitiivistä nuorisotoimintaa ansiokkaasti toteuttavan Kalmarin kunnan vapaa-ajanohjaaja Mats Gröhn sekä Marwa Chebil Fritidsforumista, ruotsalaisen setlementtiliikkeen keskusorganisaatiosta Tukholmasta.

 

Torstaina 21.4. MeKaikki!-hankkeen projektipäällikkö Jelena Santalainen johdatteli paikallaolijat aiheeseen.  Sukupuolisensitiivinen työtapa tarkoittaa muuttumattomina totuuksina pidettyjen sukupuoliroolien kyseenalaistamista ja sukupuolen moninaisuuden ymmärtämistä. Aiheesta käytyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Marwan ja Matsin ohella Kalle Laanterä Helsingin Poikien Talosta sekä Johanna Luomala Kuopion Tyttöjen Talosta. Kommentaattorina oli Jukka Tukia Miesten Kansalaistalo Mattilasta. Perjantaina 22.4. Mats Gröhn esitteli Kalmarin sukupuolisensitiivisen nuorisotyön mallia.

 

Yhteinen arvopohja, eri menetelmät

Suomessa ja Ruotsissa sukupuolisensitiivistä työtä tehdään osittain eri menetelmin. Suomen Tyttöjen Taloissa ja Poikien Taloissa toimitaan sukupuolen mukaisissa ryhmissä, kun taas Ruotsissa, kuten Kalmarissa, sukupuolisensitiivisyys toteutuu nuorten sekaryhmissä. Tärkeintä molemmissa on kohdata nuori ihmisenä, ei pelkästään sukupuolensa edustajana. Kuten Jelena paneelikeskustelun alussa totesi, asioihin pitää tietoisesti kääntää katse ja oppia näkemään toisenlainen totuus.

 

Tyttöjen ja poikien omille ryhmille tarvetta

Kalle Laanterä kertoi, että Helsingin Poikien Talon toimintaan tulevilla pojilla ja nuorilla miehillä on usein taustallaan vahvoja ulkopuolisuuden kokemuksia, kuten vakavaa kiusatuksi joutumista. On myös nuoria isiä, maahanmuuttajataustaisia poikia ja miehiä ja esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työtapa rikkoo yleistä ”poikakoodia”, jonka mukaan pojan pitää aina pärjätä ja ongelmista pitää selvitä yksin. Tärkeää on luoda turvallinen, luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri, joka kannustaa poikia avautumaan vaikeistakin aiheista. ”Otamme pojat tosissamme”, kuten Kalle sanoi. Omaa haavoittuvuuttaan ja ongelmiaan saa käsitellä, niihin saa tukea ja niille annetaan tilaa.

 

Myös Johanna Luomala Kuopion Tyttöjen Talosta näki, että sukupuolen mukaisilla ryhmillä on tietyissä tilanteissa erityisarvo. Haavoittuvassa asemassa olevan nuoren on helpompi avautua oman sukupuolensa ryhmissä. Vertaisryhmissä monin tavoin kovia kokeneet rohkaistuvat, tulevat hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat ja voimaantuvat. Johanna kertoi, että kiusaaminen on vahvasti sukupuolittunutta, ja brutaalia koulukiusaamista kokeneille sekaryhmä nousisi usein esteeksi tulla mukaan toimintaan. Myös esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneille tai syömishäiriötä sairastaville tytöille ja naisille sukupuolen mukainen ryhmätoiminta on kokemuksen mukaan hyvä toimintatapa.

 

Kalmarin sukupuolisensitiivinen työtapa

Mats Gröhnin edustamassa Kalmarin kunnassa ”genussmart” eli sukupuolifiksu toimintatapa on läpäissyt koko nuorisotyön ja myös kunnan muita sektoreita. Toimintatavalle on vahva poliittinen tuki niin valtakunnan kuin paikalliselta tasolta. Sukupuolisensitiivinen työote toteutuu poikien ja tyttöjen yhteistoiminnassa esimerkiksi nuorisotaloilla.

 

Kalmarissa käytetylle menetelmälle on keskeistä se, että ihmiset kohdataan yksilöinä ja heitä puhutellaan etunimillä. Toimintatavassa keskeistä on luoda sekä fyysisiltä että henkisiltä puitteiltaan niin turvallinen ympäristö, että sen kokevat omakseen kaikki, niin tytöt kuin pojat. Määrittely tytöksi tai pojaksi ei tapahdu nuorten edessä. Sen sijaan työntekijät keskenään analysoivat paljonkin esimerkiksi tilojen käyttöä ja eri aktiviteettien kiinnostavuutta ja osallistumisprosenttia tytöt vs. pojat. Mikäli joku tila tai aktiviteetti on suosittu ainoastaan tyttöjen tai poikien keskuudessa, työntekijät tekevät tarvittavat korjausliikkeet.

 

Sukupuolisensitiivistä työotetta voi hyödyntää sekä sukupuolen mukaan eriytetyssä nuorisotyössä että tyttöjen ja poikien sekaryhmissä. Molemmat työtavat saivat runsaasti kehuja ja kiitosta niin omilta kuin naapurimaasta. Oppia voidaan ja halutaan ottaa puolin ja toisin. Mats Gröhn haluaisi omaan kuntaansa nykyisen kaltaisen sukupuolifiksun nuorisotyön rinnalle Tyttöjen ja Poikien Talojen kaltaiset paikat ja sukupuolisensitiivisen mallin mukaista yksilötyötä. Myös nuorisotyön ikähaarukan hän laajentaisi suomalaisen mallin mukaisesti 29-vuotiaisiin saakka (nyt Ruotsissa 20-vuotiaat), jotta esimerkiksi nuoret äidit ja isät tavoitettaisiin.

 

Johdon tuki tärkeää

Kaikki panelistit kokivat, että sukupuolen vaikutuksen huomioiminen ja sukupuoliroolimallien kriittinen reflektoiminen ovat edellytyksiä laadukkaalle nuorisotyölle. Sukupuolisensitiivisen näkökulman ulottaminen nuorisotyöhön tai muuhun toimintaan vaatii aina vahvan ylhäältä osoitetun poliittisen tuen ja johdon sitoutumisen. Tätä pidettiin erittäin tärkeänä, oli sitten kyse kunnan nuorisotyöstä tai setlementtien työstä.

 

Alta löydät Mats Gröhnin esityksen sekä Kalmarin kunnan sukupuolisensitiivisen työn käsikirjat.