Nuorten oman toiminnan ideapajamalli

Dotmocracy-lomakkeelle kerätään ideoita
Ideoiden jatkotyöstäminen
Oppilailta saatua palautetta työpajasta

Koulun viihtyvyyttä kehittämässä

 

Nuorten Akatemian koordinoi järjestöjen ja ammattioppilaitosten yhteistä Nuorten oman toiminnan palvelumalli -hanketta, jossa myös Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke oli tiiviisti mukana. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin kolme erilaista ideapajamallia pääkaupunkiseudun ammattioppilaitoksissa. Ideapajamalleissa oppilaat pääsivät ideoimaan ja toteuttamaan omia projekteja. Setlementtiliiton Keskuspuiston ammattiopistossa toteuttaman ideapajasarjan tavoitteena oli ottaa oppilaat mukaan kehittämään koulun viihtyvyyttä.

 

Ideapajan sisältö lyhyesti

Ideapajasarja koostui kahdesta 1,5 tunnin mittaisesta työskentelykerrasta ja yhdestä esittely- ja palautetilaisuudesta. Ensimmäisellä kerralla keskityttiin avoimen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen sekä miettimään koulun viihtyvyyttä parantavia tekijöitä. Toisella kerralla oppilaat saivat tietoa viihtyvyyden parantamisen mahdollisuuksista koulun henkilökunnalta ja nuoret miettivät omien toiveidensa konkretisoimista. Konkreettisista ehdotuksista keskusteltiin ja niitä täydennettiin yhdessä, jonka jälkeen niistä valittiin tärkeimmät. Tuloksena syntyi nuorten ideoimia toimenpiteitä sisältävä kehittämisesitys koulun viihtyvyyden parantamiseen. Ideapajaan osallistuneet oppilaat hyväksyivät esityksen yksimielisesti.

 

Ideapajan onnistumiselle on tärkeää, että työpajan tavoite ja kehittämisesityksen hyödyntäminen on mietitty etukäteen. Tavoitteena voi esimerkiksi olla yhteisen virkistyspäivän sisällön ja toteutuksen suunnittelu, kouluviihtyvyyden parantaminen tai palautteen kerääminen järjestetystä toiminnasta. Työpajan tuloksena voi syntyä esimerkiksi suunnitelma virkistyspäivästä, kehittämisesitys tai palauteyhteenveto. Oleellista on, että oppilaiden yhteistä tuotosta hyödynnetään, ja heidän kanssaan sovitaan jo työpajan alussa mihin ja miten sitä käytetään.

 

Mietittävää ennen ideapajan järjestämistä:

  • mitä haluat ideapajan lopputuloksena syntyvän? Miten työpajan tuloksia voidaan hyödyntää konkreettisesti?
  • Ideapajan toteutus: aikataulu, ryhmätilat ja mahdolliset tarjoilut
  • Miten paja tukee opetussuunnitelmaa? Miten yhteistyö muiden opettajien kanssa varmistetaan? Milloin, miten ja missä kehittämisesitys julkistetaan? Keitä on paikalla?
  • Kehittämisesityksen toteuttaminen ja sen seuranta: mitä haluat työpajan lopputuloksena syntyvän? Miten työpajan tuloksia voidaan hyödyntää konkreettisesti?

Ideapajan toteutus käytännössä

 

I Tapaaminen: yhdessä ideointi

Ensimmäisellä ideapajakerralla tuotetaan pienryhmissä (4-8 henkeä) ideoita ja sisältöä valittuun aiheeseen. Pienryhmissä erilaiset oppilaat uskaltautuvat helpommin kertomaan oman mielipiteensä ja ideansa aiheesta. Pienryhmäkeskusteluissa nousseet ideat kirjataan ylös ns. Dotmocracy-lomakkeelle. Lue lisää lomakkeen käytöstä ja lataa lomake: www.uusipaikallisuus.fi/materiaalipankki

 

Ryhmäkeskustelujen jälkeen lomakkeet kerätään yhteen kaikkien nähtäväksi. Näin jokainen osallistuja pääsee tutustumaan kaikkien ryhmien ideoihin sekä kommentoimaan ja täydentämään ideoita. Lisäksi jokainen saa äänestää siitä mitä mieltä ideasta on. Lomakepohjan hymiöäänestys kertoo, mitkä ehdotukset ovat yhteisesti ryhmässä suosituimpia.

 

II Tapaaminen: ideoiden jatkotyöstö

Toisella kerralla jatkotyöstetään suosituimmiksi äänestettyjä ehdotuksia ja pohditaan ehdotusten toteuttamisen erilaisia mahdollisuuksia. Työpajan aluksi suositellaan tietoiskuja tai alustuksia, jotta ehdotuksista voidaan jalostaa toteuttamiskelpoisia. Alustajaksi kannattaa pyytää henkilö, joka tuntee työpajassa käsiteltävää aihetta ja mahdollisesti myös vaikuttaa oppilaiden ehdotusten toteutumiseen.

 

Keskustelut käydään pienryhmissä, jossa jokaisessa on yksi keskustelua tukeva ohjaaja. Ohjaaja kirjaa keskustelua ylös ja varmistaa, että jokainen uskaltaa osallistua keskusteluun.

Ehdotuksista keskustellaan kolmesta näkökulmasta: miten voi vaikuttaa, kuka voi vaikuttaa ja mistä voin todeta, että olen vaikuttanut. Nämä näkökulmat muodostavat ehdotukselle perustelut ja hahmottavat idean toteuttamista. Ehdotukset esitellään muille ryhmille, ja jokainen pääsee vielä kommentoimaan ja täydentämään ehdotuksia. Näin tuetaan oppilaiden kokemusta siitä, että ehdotukset ovat heidän yhteisiään. Ohjaaja täydentää lomakkeita muiden kommenttien perusteella. Lopuksi oppilaat valitsevat yhdessä heille tärkeimmät ehdotukset, jotka kootaan kehittämisesitykseksi.

 

III Tapaaminen: lopputuotoksen esittely

 

Ideapajan viimeisellä kerralla esitellään oppilaille heidän työskentelynsä pohjalta koottu kehittämisesitys ja pohditaan yhdessä, miten ehdotuksia lähdetään edistämään. Lisäksi tarkistetaan vielä, että kokonaisuus on sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä. Samalla esitys allekirjoitetaan. Tämän jälkeen kokonaisuus esitellään johdolle ja henkilökunnalle. Jos koululla on tulossa yhteisiä tiedotustilaisuuksia, voidaan toisella kerralla jo sopia esityksen julkistamisesta. Tällöin olisi tärkeää, että koulun henkilökunta olisi valmistautunut vastaamaan oppilaiden esityksiin ja oppilaiden kanssa olisi sovittu tapa, jolla esitys esitetään.

 

Lopuksi

 

Jotta ideapajaprosessin tavoitteet osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksesta toteutuvat, opiskelijoiden tietoon on tärkeää tuoda pienetkin heidän esityksensä aikaansaamat muutokset. Työpajan järjestäjän tulee sitoutua seuraamaan oppilaiden esitysten edistymistä sekä tiedottaa siitä opiskelijoille. Vaarana on, että oppilaille jää mielikuva, ettei heidän työskentelyllään ollut mitään merkitystä, heitä ei aidosti kuultu eikä asioihin voi vaikuttaa. Ideapajan järjestäjällä onkin huomattava vastuu siitä millaisena kokemuksena työpajaan osallistuminen jää nuorten mieliin ja miten he suhtautuvat jatkossa vastaaviin tilaisuuksiin.

 

Hankkeessa tuotetun oppaan löydät kokonaisuudessaan tästä.

Oppaassa perustietoa ideapajamallin ohjaamisen tueksi ja kaksi ideapajamallia lisää.