Sosiaalinen arviointi

Sosiaalinen arviointi esitetään tässä arvioivan työotteen kehän avulla. Arvioivan työotteen kehän keskiössä on tuotu esille sosiaaliselle arvioinnille ominaisia asioita, jotka luonnehtivat koko prosessia.

Sosiaalisessa arvioinnissa on kysymys käytännönläheisten tavoitteiden asettamisesta toiminnalle, niiden toteutumisen mittaamisesta sekä kerättyjen tulosten arvioinnista ja hyödyntämisestä. Sosiaalisuus arviointimallin nimessä viittaa arvioinnin osallistavuuteen sekä mallin lähtökohtaan sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemissä.

 

Setlementtiliikkeessä toimi Jyvälän Setlementin koordinoimana kaksi Näky-hanketta vuosina 2008–2014. Toimintavuosien aikana hankkeet kehittivät toimintatapoja ja menetelmiä, kuten sosiaalista arviointia tulosten näkyväksi tekemisen tueksi. Näkymättömästä NÄKYväksi verkostohanke (2008–2011) teki setlementeissä tehtävän työn vaikutuksia näkyväksi sosiaalisen tilinpidon menetelmällä. Näky 2 -hanke (2011–2014) pyrki vakiinnuttamaan setlementtiliikkeeseen sosiaalisen arvioinnin toimintamallin ja sähköiset palvelut (Suuntima). Kehittämistyön ohella hanke järjesti sosiaalisen arvioinnin ja sähköisten tukipalveluiden koulutus- ja mentorointikäyntejä setlementeissä ja verkostotapaamisia. Loppuvaiheessa hankkeen toiminnan piirissä oli 21 setlementtitoimijaa.

Mitä tahansa toimintaa arvioitaessa

1. Tehdään arviointisuunnitelma ja esitetään siinä arviointikysymykset toimintasuunnitelmaa hyödyntäen (toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat arviointikysymysten lähtökohta)
2. Kerätään tietoa suunnitelman pohjalta (näytön, eli tarvittavan tiedon, kerääminen arviointikysymyksiin)
3. Hyödynnetään saatuja tuloksia (analysoidaan arviointitieto ja tehdään johtopäätökset toiminnan kehittämiseksi)

 

Alla olevasta tiedostosta voit tarkastella arvioinnin kokonaislaatuun vaikuttavia tekijöitä

Arvioivan työotteen kehän keskiössä on tuotu esille sosiaaliselle arvioinnille ominaisia asioita, jotka luonnehtivat koko prosessia.

 

Sosiaalisuus arviointimallin nimessä viittaa arvioinnin osallistavuuteen sekä mallin lähtökohtaan sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemissä.

 

Jotta voidaan arvioida tuloksia, on otettava kantaa siihen, mikä ja miksi jokin on arvokasta, onnistunutta tai hyvää. Arviointisuunnitelmavaiheessa keskustellaan yhdessä onnistumisen kriteereistä, joiden perusteella tulosten itsearviointia voidaan tehdä. Suunnitelmavaiheessa arviointikysymystä koskevaan mittariin muotoillaan onnistumisen kriteeri.

 

Arviointityö vaatii resursseja ja vaivannäköä monelta organisaation jäseneltä. Siksi arvioinnin lähtökohtia tulee miettiä huolellisesti. Arviointi on myös vuorovaikutteinen ja osallistava prosessi, joka koskettaa monia ihmisiä. Siksi lähtökohtien pohtimiseen yhdessä tulee varata riittävästi aikaa. Lähtökohtakysymyksiin ja -vastauksiin on hyvä palata aika ajoin.

 

Arvioinnin lähtökohdat avaavat ja suuntaavat arviointisuunnitelmaa

Miksi arviointia tehdään?
- mihin tarpeeseen vastataan?

 

Kenelle arviointia tehdään ja miten tuloksia aiotaan hyödyntää?
- ketkä arvioinnin tuloksista ovat kiinnostuneet?

 

Mitä resursseja arviointiin tarvitaan?
- osaaminen, aika, henkilöresurssit, jne.

 

Arvioinnin lähtökohtia voit valottaa keskittymällä ensin toiminnan tarkasteluun. Tällöin kysymyksiä voisivat esimerkiksi olla: Onko toiminnalle asetettu selkeät tavoitteet? Onko toiminnan kohderyhmä määritelty selkeästi? Onko toiminnalle varattu riittävästi resursseja? Tukevatko toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista? Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu tai oletetaan saatavan aikaiseksi?

 

Edellä olevat kysymykset on koottu RAY:n Kymppi-malliin, jonka löydät valmiina pohjana Suuntima-kyselytyökalun Julkiset kyselypohjat -osiosta. Suuntimaan on koottu myös ohjeet Kymppi-mallin toteuttamiseksi.

 

Lisätietoja RAY:n Kymppi- sekä muista malleista löydät RAY:n itsearviointioppaasta.

 

Alla on linkki Sosiaalisen arvioinnin mallin Prezi-esitykseen.

 

Sosiaalisen arvioinnin malli