Juurtumista, pettymystä ja tekemisen demokratiaa: katsaus Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuuteen

22.12.2015

Mikko Värttö, Harri Raisio ja Irene Roivainen, 2015.

Kansalaisraateihin, kuten myös muihin deliberatiivisen demokratian toimintamalleihin, sisältyy kuitenkin monia haasteita. Yksi keskeisimmistä haasteista koskee kansalaisraatien

vaikuttavuutta (esim. Segall 2005). On ylipäätään epäselvää mitä tällä vaikuttavuudella tarkoitetaan. Onko niin, että kansalaisraatien päätarkoitus on suora vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon? Onko deliberaatio vaikuttavaa vain siis silloin, kun sen tulokset etenevät suoraan päätöksentekoon? Vai onko kansalaisraatien vaikuttavuus kuitenkin monimuotoisempi ilmiö? Kysymyksistä tekee erityisen merkittäviä se, että kansalaisraadit (käsitteellä kuntalaisraati) on kirjattu uutena osallistumisja vaikuttamismahdollisuutena hallituksen esitykseen uudesta kuntalaista (HE 268/2014 vp).

Katsauksessa perehdytään kansalaisraatien vaikuttavuuden tematiikkaan yhden konkreettisen esimerkin kautta. Esimerkkinä on Tampereen Hervannassa syksyllä 2012 toteutettu kansalaisraati, jonka toteutuksesta vastasi Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke. Katsauksessa tarkastellaan mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan kansalaisraatien ja laajemmin deliberatiivisen emokratian kontekstissa ja kuinka vaikuttavuus toteutui Hervannan kansalaisraadissa.

Liitteet