20.2.2021 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun vapaa sivistystyö rantautui pohjoiseen. Rovaniemen kirkonkylä ympäristöineen sai aikuisopetuslaitoksen joululahjaksi. Kunnanvaltuusto teki päätöksen vapaaopiston perustamisesta vuodesta 1920. Toiminta alkoi helmikuun 20.päivä 1921. Opiston ohjesäännön mukaan tarkoituksena oli siveellisen ja tiedollisen valistuksen levittäminen, valistuksen itsetoiminnan aikaansaaminen ja avustaminen Rovaniemellä. Opiston perustamisajankohta sijoittuu ajankohtaan, jolloin maakuntaan muutti poikkeuksellisen paljon väkeä metsätöihin. Rovalan Setlementille opisto siirtyi vuonna 1923.

Rovaniemen kansalaisopisto on ansiokkaasti hoitanut tätä tärkeää työtä ja toiminut vuodesta 2020 lähtien koko Rovaniemen kaupunkia palvelevana uutena kansalaisopistona. Rovaniemen kansalaisopisto on Lapin läänin toiseksi suurin opisto. Valtakunnassa opistoja on 177 kappaletta, joista yksityisiä opistoja on 24.  Opistoissa opiskelee vuosittain noin 630 000 opiskelijaa. Opetustunteja järjestetään vuosittain yli 2 miljoonaa tuntia. Kansalaisopiston toiminta ulottuu koko kaupungin alueelle. Historiassa se on ollut laajemminkin vielä Lapin läänin alueella, jopa Petsamossa saakka Petsamon ollessa vielä Suomen aluetta.

Opiston alkuvuodet olivat haastavia. Syksyllä 1922 opiskelijoita ilmoittautui vain 55 ja sanomalehti Rovaniemi otsikoi vuoden vaihteessa näin: ”Rovaniemen Vapaaopisto. Elää kituuttaa edelleen.” Syksyllä 2021 tilanne oli erilainen. Opistoon ilmoittautui huikea määrä opiskelijoita korona-ajasta huolimatta, ilmoittautuneita oli runsaasti yli 4000.

Kansalaisopistotoiminta on suurin vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta. Toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaan sivistystyön tarjoamat omaehtoiset kurssit tarjoavat ihmisille paitsi hyvinvointia ja sivistystä, myös välineitä ja lisäkoulutusta työelämän tarpeisiin. Poikkeusaikana tämäntyyppisessä ryhmätoiminnassa korostuu myös psykososiaalinen merkitys. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Rovaniemen kansalaisopisto juhlii satavuotiasta taivaltaan 25.4.2022 Kulttuuritalo Korundissa kello 18 alkaen.

(Lähde Heikki Tolsa, 1993. Rovaniemen kansalaisopisto 1921-1991)

___________________________

SETLEMENTTILIITON TERVEHDYS ROVANIEMEN KANSALAISOPISTON 100-VUOTISJUHLASSA
Toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen

Arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät.

Minulle on annettu iloinen ja mukava tehtävä, kun saan olla tuomassa Suomen Setlementtiliiton ja koko kansainvälisen setlementtiperheen tervehdystä ja onnitteluita 100-vuotiaalle Rovaniemen kansalaisopistolle. Tässä ne tulevat, sylin täydeltä ja sydämen pohjasta. Kiitos menneistä vuosista sekä voimia ja viisautta tuleville vuosikymmenille! Sitä me kaikki tänään yhdessä toivotamme.

Setlementtityö Suomessa alkoi nykyisenmuotoisena 104 vuotta sitten. Vain muutama vuosi ennen kuin Rovalan setlementti perustettiin tänne Rovaniemelle. Näin Rovala on Helsingin Kalliolan ja Kemin Toivolan ohella yksi vanhimmista ja perinteikkäimmistä setlementeistämme. Yhtä vanha olisi myös Toukolan setlementti Viipurissa, mutta sen historia kirjoitettiin toisella tavalla, kuten kaikki tiedämme.

Setlementtityön alku Suomessa osui historiallisesti hyvin kipeään aikaan. Sisällissota oli juuri päättynyt ja kansakunta oli syvillä haavoilla, puolin ja toisin. Tarvittiin sillan rakentajia, haavojen sitojia, eteenpäin katsojia, konsensuksen luojia, toivon tuojia ja mahdollisuuksien näkijöitä. Tämän roolin setlementtiliike otti ja sellaisena se noilta vuosilta muistetaan.

Pohjois-Suomessa tarve setlementtityölle, ja sen mukanaan kantamalle sosiaaliselle, sivistykselliselle, yhteisölliselle ja ihmisoikeuslähtöiselle työotteelle, syntyi laajamittaisen metsäteollisuuden kehittymisen myötä. Loogista oli, että uittoreittien solmukohtaan Rovaniemelle perustettiin Rovala, ja muutama kuukausi myöhemmin, meren rantaan satamatoiminnan kasvukeskukseen Kemiin, perustettiin Toivola.

Aivan kuten 40 vuotta aikaisemmin Itä-Lontoossa, josta setlementtityö on saanut alkunsa, kyse oli Rovaniemelläkin globaalitalouden mukanaan tuomista muutoksista ihmisten elämässä. Uudet työt, muutto kaupunkiin, sopeutuminen uusiin oloihin ja kasvava kaupunki monine ilmiöineen synnyttivät tarpeen setlementtityölle.

Uusien asioiden ja taitojen oppiminen, sivistys, taide ja kulttuuri ovat väkeviä setlementtityön välineitä. Niiden avulla ihmisen on mahdollista löytää uutta ja kasvaa omiin mittoihinsa, astua sivuun syrjäytymisen ja köyhyyden poluilta, tai vaikka oppia uuden kotimaan kielen ja saada tietää sen kulttuurista ja tavoista. Elämänikäinen oppiminen ja vapaan sivistystyön kehittäminen ja vahvistaminen, ovat osa setlementtityön syvintä olemusta.

Hyvät ystävät

Rovaniemi ja Rovalan setlementti ovat jättäneet kirkkaan jäljen setlementtiliikkeen historiaan. Ei vain meillä täällä Suomessa, vaan myös kansainvälisesti. Lapin sodan päättymisen jälkeen Ruotsissa ja muuallakin, sotapakolaisina olleet ihmiset palasivat kotiensa raunioille. Kaikki oli poltettu maan tasalle

Kansainvälinen setlementtiliike yhdessä kveekareiden kanssa järjesti Rovaniemellä ja muutamassa muussa Lapin kunnassa vapaaehtoisia työleirejä, joiden tehtävänä oli rakentaa ensisuojia kotiin palaaville, käynnistää opisto- ja nuorisotyötä, järjestää ruokahuoltoa sekä monilla muilla tavoilla saada elämä jälleen käyntiin. Tästä työstä myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1948.

Leireillä mukana olleet ihmiset eri puolilta maailmaa olivat itsekin juuri kokeneet sodan kauheuden. Heidän ajatuksensa oli, että ihmisten pitää tehdä kaikki voitava, että ikinä enää ei tulisi uutta sotaa. Parhaana keinona he näkivät sen, että ihmiset kokoontuvat yhteen ja oppivat tuntemaan ja kunnioittamaan toistensa kulttuureja ja uskontoja. Tätä tehtävää varten Setlementtiliitto perusti Viittakiven kansainvälisen opiston vuonna 1951. Vapaa sivistystyö on myös rauhantyötä.

Olemme kauhuissamme seuranneet viimeisen kahden kuukauden ajan sydämetöntä ja raakalaismaista sotaa Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut perusturvallisuutemme horjumaan ja sydämemme särkymään kaiken sen kärsimyksen edessä. Sodankin aikana setlementtiopistot Suomessa virittelevät yhteistyötä ukrainalaisten vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. Vaikka ohjukset putoilevat eikä rauhaa vielä näy, ajatus siitä, ja valmistautuminen siihen, luovat toivoa.

Tänään meidän on aika auttaa kaikin tavoin tänne sotaa pakenevia ihmisiä, ja vaikka lainata heille toivoa siitä, että rauha kerran koittaa. Pidetään yhdessä yllä unelmaa siitä, että jonakin päivänä setlementti-ihmiset eri puolilta maailmaa kokoontuvat työleireille jälleenrakentamaan vapaata, demokraattista ja itsenäistä Ukrainaa. Aivan kuten he tekivät yli 70 vuotta sitten Rovaniemellä.